Ensimmäisessä osassa käsittelimme julkisten tekoälypalvelujen mahdollisuuksia ja sudenkuoppia. Nyt on aika paneutua siihen, millainen vastuu suomalaisella yrityksellä on datan käsittelystä ja mitä liiketoiminnallisia riskejä syntyy, jos tietoa käytetään hallitsemattomasti AI-ratkaisuissa.
Tuoreimpien selvitysten mukaan merkittävä osa suomalaisista yrityksistä kokeilee generatiivista tekoälyä, mutta vain murto-osa on määritellyt selkeät käyttöperiaatteet.Tämä ristiriita luo merkittävän strategisen riskin.

Vastuu pysyy yrityksessä – juridiset realiteetit

Rekisterinpitäjän vastuu ei siirry
Kun yritys hyödyntää julkista tekoälypalvelua, vastuu datasta pysyy edelleen rekisterinpitäjällä. Jos asiakastiedot tai liiketoimintakriittiset dokumentit päätyvät tekoälypalvelun kautta EU:n ulkopuolelle, vastuu on aina yrityksellä itsellään.

GDPR velvoittaa pitämään henkilötiedot hallinnassa ja rajoittaa niiden siirtämistä EU:n ulkopuolelle. Toimialakohtaiset säännökset asettavat vielä tiukempia vaatimuksia – erityisesti finanssi- ja terveysalalla. Lisäksi sopimusvelvoitteet asiakkaita ja kumppaneita kohtaan voivat rajoittaa ulkopuolisten palveluiden käyttöä merkittävästi.

Käytännössä jokainen yritys joutuu määrittelemään: mitä dataa voidaan syöttää julkisiin AI-palveluihin ja mitä tietoja ei missään tapauksessa saa sinne viedä.

Liiketoiminnalliset seuraukset – todellisia tapauksia

Tapausesimerkki: Suomalainen konsulttiyhtiö
Vuoden 2024 alussa suomalainen IT-konsultti joutui vakaviin vaikeuksiin, kun työntekijä syötti asiakkaan järjestelmäarkkitehtuurin tekoälypalveluun koodin optimointia varten. Asiakas huomasi tietojen päätyneen globaaliin malliin, kun vastaavia ratkaisuja ilmestyi kilpailijoille.

Liiketoiminnalliset vaikutukset:

• 2,3 miljoonan euron vahingonkorvausvaatimus

• Merkittävän asiakkaan menetys

• 18 kuukauden mainehaitta uusasiakashankinnassa

• 150 000 euron GDPR-sakko

Neljä kriittistä riskialuetta

• Maineenhallinnan kriisi – Tietovuodot leviävät digitaalisessa maailmassa nopeasti. Asiakkaiden ja sijoittajien luottamuksen palauttaminen voi kestää vuosia ja maksaa miljoonia.

• Sopimusrikkomukset – Nykyaikaiset liikesopimukset sisältävät tarkkoja määrittelyjä datan käsittelystä. Vahingonkorvauslausekkeet voivat olla 50-500% sopimuksen arvosta.

• Kilpailuedun pysyvä menetys – Strategiat, hinnoittelumallit ja asiakasinsightit ovat yrityksen arvokkainta pääomaa. Kun nämä päätyvät globaaleihin malleihin, kilpailijat voivat hyötyä epäsuorasti vuosien ajan.

• Regulaatoriset seuraamukset – GDPR-sakot voivat nousta 4% globaalista liikevaihdosta. Toimialakohtaiset sakot voivat olla vieläkin korkeampia, ja pahimmassa tapauksessa uhkana on toimintaluvan menettäminen.

Johtamisen näkökulma: Strateginen riski vaatii strategista johtamista

AI ei ole IT-kysymys – se on hallituksen asia
Tekoälyn käyttö on strateginen johtamiskysymys, joka vaatii hallituksen ja johtoryhmän aktiivista osallistumista. Keskeisiä kysymyksiä ovat:

• Miten varmistamme työntekijöiden ymmärryksen riskeistä?

• Millaisilla periaatteilla AI-palveluja hyödynnetään päivittäisessä työssä?

• Mikä data on kriittistä ja missä ympäristössä sitä voidaan käsitellä?

• Miten seuraamme ja valvomme käytäntöjemme noudattamista?

Hallintomalli käytäntöön
Menestyksekäs AI:n hallinta vaatii neljän elementin yhdistelmää:

• Selkeä strategia ja periaatteet – Datan luokittelu riskiluokkiin ja käyttötarkoitusten määrittäminen. Ei-neuvoteltavat rajat siitä, mitä dataa ei koskaan saa käyttää julkisissa palveluissa.

• Organisaatiorakenne – AI-vastuun määrittäminen johtoryhmätasolla ja käytännön toteutuksen organisointi. Selkeät vastuut ja valtuudet päätöksenteossa.

• Käytännön prosessit – Uusien työkalujen hyväksymisprosessi, riskinarviointimenetelmät ja säännöllinen seuranta. Kriisitilanteita varten ennalta määritellyt menettelytavat.

• Osaamisen kehittäminen – Johdon ja henkilöstön kouluttaminen riskeistä ja oikeista käytännöistä. AI-lukutaidon rakentaminen osaksi organisaation ydintaitoja.

Kansainvälinen kehitys kiristyy

EU:n AI-lain vaikutukset
Euroopan unionin AI-laki, joka astui voimaan vuoden 2024 lopussa, asettaa uusia vaatimuksia. Korkean riskin AI-järjestelmät vaativat säännöllistä auditointia, ja läpinäkyvyysvaatimukset kiristyvät.

Yhdysvaltojen ja Kiinan säännöstökehitys vaikuttaa globaalien palveluntarjoajien toimintaan tavalla, joka heijastuu suoraan suomalaisiin yrityksiin.

Ennakoiva valmistautuminen
Säännöstö kiristyy jatkuvasti. Yritykset, jotka rakentavat vahvan AI-hallinnan nyt, ovat paremmassa kilpailuasemassa tulevaisuudessa. Proaktiivinen lähestymistapa on sekä riskinhallintaa että strategista kilpailuetua.

Toimintasuositukset johdolle

Välittömät toimenpiteet

• Nykytilan kartoitus: Selvitä, missä ja miten AI:ta käytetään organisaatiossasi tällä hetkellä.

• Kriittisten riskien eliminointi: Kiellä välittömästi henkilötietojen ja liikesalaisuuksien syöttäminen julkisiin AI-palveluihin.

• Vastuiden määrittäminen: Nimeä johtoryhmätason vastuuhenkilö AI:n hallinnasta.

Strateginen kehittäminen

• AI-strategian laatiminen: Määrittele organisaatiosi AI:n käytön periaatteet ja rajat osana liiketoimintastrategiaa.

• Organisoinnin kehittäminen: Rakenna hallintomalli, joka varmistaa vastuullisen käytön ilman innovaatioiden estämistä.

• Vaihtoehtojen arviointi: Selvitä yksityisten, säännöstenmukaisempien AI-ratkaisujen mahdollisuudet.

Tulevaisuuden näkymät

Kohti vastuullista AI:ta
Teknologia kehittyy nopeasti kohti ratkaisuja, jotka mahdollistavat AI:n hyödyntämisen ilman nykyisiä tietoturva- ja säännöstöriskejä. Federated learning, homomorfiset salausmenetelmät ja yksityiset AI-mallit tarjoavat lupavia vaihtoehtoja.

Kilpailuetu vastuullisuudesta
Organisaatiot, jotka onnistuvat yhdistämään AI:n innovatiivisen hyödyntämisen vastuullisiin käytäntöihin, saavuttavat merkittävän kilpailuedun. Asiakkaiden ja kumppaneiden luottamus, säännöstenmukaisuus ja riskienhallinnan hallinta muodostuvat strategisiksi vahvuuksiksi.

Tekoälyä ei voi eikä pidä sivuuttaa, mutta sen hyödyntäminen vaatii harkittua johtamista. Seuraavassa artikkelisarjan osassa esittelemme, miten yksityiset, Suomessa sijaitsevat AI-ratkaisut voivat tarjota vastauksen näihin haasteisiin:

• Täysi datan hallinta ja kontrolli

• Automaattinen säännöstenmukaisuus

• Asiakasluottamuksen vahvistaminen

• Turvallinen innovointi kilpailuedun rakentamisessa

Vastuullinen tekoälyn hyödyntäminen ei ole innovaation este – se on sen kestävä perusta.

Lähteet: