6 päivää sitten

Nordic IoT Week 2019

Helsingin Suvilahdessa järjestettiin kuluvan viikon aikana Nordic IoT week, jossa alan kovimmat tekijät kokoontuivat yhdessä asiakkaidensa kanssa keskustelemaan IoT:n uusista mahdollisuuksista ja esittelemään sen toteutuksia. Kävimme ottamassa selvää, millainen pöhinä kuuman perunan ympärillä oikein on!
Ronnie Nygren
Ronnie Nygren

Fasilitointi

Tapahtumabusiness on hyvin kilpailtu ala Suomessa. Myönnettäköön heti alkuun, että suomalaiset ovat messukansaa – tykkäämme maksaa siitä, että kohdistumme suoramarkkinoinnin kohteeksi. Businessalan suurimmat ja kauneimmat (Nordic Business Forum & Slush) ovat asettaneet kovat standardit toimijoille, joita on vaikea ylittää. Kattilahalli on kuitenkin erinomainen sekä sijainniltaan, että tiloiltaan tämän tapahtuman järjestämiseen ja osallistujamäärältään sopivasti mitoitettu. Näytteilleasettajien standeja oli jaoteltu kahteen eri tilaan loogisesti ja sopivan löyhä aikataulu mahdollisti minglauksen. Erityisen kiitoksen haluamme antaa Brellan tarjoamalle business-speed-dating-mahdollisuudelle, jonka myötä osallistujat pääsivät varaamaan itselleen 15 minuutin keskusteluaikoja mielenkiintoisten kumppanien kanssa.

Nimikyltti, jossa lukee Aki Auvinen, Meiko

Business-speed-dating mahdollisti helpon kohtaamisen tapahtuman tiimellyksessä.

Esitykset

Tapahtuman puheenvuorot saattoi jakaa karkeasti ostettuihin puhujiin ja puhujapaikan lunastaneisiin esiintyjiin. Ammattipuhujat erottuivat selkeästi joukosta ja TED:n puhujien osalta tämä ylikorostui – heidän esityksensä olivat hunajaa korvillemme riippumatta siitä, mitä esitys koski.

Kaikissa puheenvuoroissa korostui kuitenkin datan merkitys ja ennen kaikkea raakadatan jalostaminen. Ratkaisut myös rakentuvat usein kumppanuuden tai ekosysteemien pohjalle. Erityisen keskeistä oli datan hyödyntäminen esimerkiksi tuotannon huoltotoimissa (maintanance) ja esimerkiksi tuotantolinjan seisokeissa (downtime). Näistä nousevana teemana esimerkiksi raskaan teollisuuden alalla nostettiin esimerkkejä ennakoivasta huoltamisesta (predictive maintenance), mikä on helposti nähtävissä myös pienempien toimijoiden eduksi.

Esiteltyjen ratkaisujen mukaan IoT-pohjaiset ympäristöt tuntuvat koostuvat yleensä kolmesta osa-alueesta, sensori- ja laiteverkostosta (Devices), reunakerroksesta (Edge Computing) ja pilvestä (Cloud). Laitteet kytkeytyvät fyysisesti lähellä olevaan reunakerrokseen, joka koostuu fyysisistä laskennallisesti tehokkaista koneista. Reunakerroksessa pyritään tekemään laskentatoimenpiteitä datalle joka sensoreista tulee. Reunakerros lähettää pilveen vain jo prosessoitua dataa ja pilvestä sitä jaetaan päätelaitteisiin. Tämä on perusteltavissa kytkettävyyden, vasteaikojen ja laskentatehon sekä turvallisuuden myötä.

Ote esityksestä, jossa kuvataan IoT:n tyypillisiä osa-alueita.

Sensori- ja laiteverkosto, reunakerros ja pilvi muodostavat tyypillisen IoT-ympäristön.

Usein toistuva viesti tuntui olevan, että mittaamista ei kannata tehdä ilman perusteita, vaan kaikelle on ensisijaisen tärkeää löytää hyväksyttävä ROI. Tämä on asiakaslähtöisyyden näkökulmasta erittäin tervetullutta. Yleisestikin voitaisiin sanoa, että IoT-ala tuntuu aikuistuneen huomattavasti. Haasteita on edelleen, mutta esimerkiksi laitteiden kustannukset ovat laskeneet selkeästi ja markkinoilla on jo saatavilla paljon palveluita ja tuotteita IoT:iin liittyen. Esimerkkejä voisi listata tässä varmasti paljonkin, mutta yksi merkittävä on ranskalainen Sigfox, joka rakentaa radioaaltoihin perustuvaa globaalia “0G” verkkoa johon on helppo kytkeä IoT-laitteita pienellä työllä ja hyvin pienellä kustannuksella. He ovat kolmessa vuodessa kasvattaneet verkkonsa kattavuutta 12 maasta yli 60 maahan.

McKinsey & Company kertoi esityksessään merkittäviä lukuja IoT:n vaikutuksista ja siitä miten ala on edistynyt. Heidän arvioidensa mukaan vasta alle 30% yrityksistä on pääsyt pilottivaiheen yli IoT-kokeiluissa ja 85% piloteista on käynnistynyt vasta viime vuonna. Kuitenkin, leijonaosa tehdyistä kokeiluista on johtanut joko kulujen pienentymiseen tai tuloksen kasvuun. Ainoastaan murto-osa oli raportoinut huonoja tai merkityksettömiä tuloksia. Huomattavaa on, että IoT-vallankumouksen vaikutusta pidetään kaikista merkittävimpänä trendinä, mitä teknologia-alalla on käynnissä ja potentiaalisen arvon arvioidaan olevan 4 – 11 biljoona dollaria.

(M)ecosystems

Messujen viimeinen keynote-puheenvuoro Michael G. Jacobidesiltä oli ehkä messujen yksi herättelevimmistä vedoista. Kyseinen 30 minuuttia sisälsi konkreettisia esimerkkejä digitaalisten ekosysteemien merkityksestä, esimerkiksi mobiililaitteiden osalta Applelta ja Googlelta. On vaikeaa pyrkiä näiden kaltaiseksi ekosysteemiveturiksi, mutta junan kyytiin hyppääminen on yrityksille erittäin keskeistä. Kaikkea ei tarvitse osata, mutta oma keihäänkärki on tunnistettava. Tämä liiketoiminnan muutos pakottaakin jokaisen yrityksen miettimään ekosysteemistrategiansa ja tässä epäonnistuminen johtaa näivettymisen riskiin. Tämä on ilmiö joka on alalla hyvin useasti nähty.

Tämän idean ympärille myös Meiko tulee jatkossa keskittymään entistä suuremmin, jotta voimme tarjota myös yrityksemme ylittäviä kumppanuuksia asiakkaillemme. Haluamme sekä pyrkiä osallistumaan meille tärkeisiin ekosysteemeihin, että rakentaa ympärillemme kumppanuuksista muodostuvaa symbioosia.

IoT on nostanut päätään jo pitkään ja sen on nähty muokkaavan yritysten tapaa ajatella kokonaiskuvaa ja omaa liiketoimintaansa. Olemme tässä kehityksessä aktiivisesti mukana ja tahdomme löytää kumppaneillemme luotettavimmat ratkaisut näiden osalta – oli kyse sitten rajapintojen avaamisesta tai haluat meidän haastavan ratkaisujasi. Uskotko sinä IoT:iin? Kannattaisi.

#iotnordic

Ronnie Nygren
Ronnie Nygren
Toimin Meikolla teknologiajohtajana. Sydäntäni lähellä on Lean ja Agilen kaltaisten filosofioiden edistäminen ja pyrinkin varmistamaan Meikoon ihmisläheiset prosessit joiden kautta myös asiakkaamme voivat pysyä ketterinä alati muuttuvassa IT-maailmassa. Samalla surffailen uusien teknologioiden aalloilla, koko ajan kartoittaen parempia keinoja muuttaa maailmaa. Vapaa-ajallani tutkin IT-maailmaa, harrastan tietokonepelaamista ja pelien kehittämistä, sekä pelailen jalkapalloa.